Toko on lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe, mutta tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. TOKO-kokeessa arvioidaan koiralle opetettujen asioiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä.

Tottelevaisuuskoulutusta voi suositella kaikille koirille rodusta riippumatta. Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Tottelevainen ja iloinen koira on omistajansa hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Lähes joka paikkakunnalla järjestetään koirien tottelevaisuuskoulutusta, johon ovat tervetulleet kaikki rokotetut, yli 4 kk ikäiset koirat rodusta riippumatta.

Kilpailuihin tähtäävä tottelevaisuuskoulutus aloitetaan usein jo pienenä pentuna ja ensimmäisenä pennulle opetetaan oikea kontakti ohjaajaan. Pennulle opetetaan jo myös hyvin varhaisessa vaiheessa korkeampien luokkien liikkeitä, kuten ruutua ja tunnistusnoutoa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman varmat ja koiralle stressittömät liikkeet sen siirtyessä ylempiin luokkiin.

Mäyräkoirat sopivat myös näyttely-koiriksi, ennen näyttelyä pitää kuitenkin muistaa mm. leikatakynnet, (jos on tarvetta, mutta liian lyhyeksi ei saa leikata)! Harjata turkki (jos on pitkäkarvainen). Pestä (Ei saa pesta muutakuin koirille tarkoitetulla ainella)!  Ja Putsata korvat...

Mäyräkoiria voidaan viedä koiranäyttelyihin, ja niiden kanssa voi harrastaa tokoa. Mäyräkoiraa voi käyttää myös metsästyskokeissa. Kokeet jakaantuvat luola- (Lut, Lume), ajo- (Mäaj) verijälki- (Mejä) ja vesiriistakokeisiin (Veri). Vanhan käyttökoirarodun voidaan todeta olevan jakautumassa näyttely- ja käyttölinjoihin.

Agility ei ole hyväksi mäyräkoiran selälle.

Mäyräkoiraa käytetään paljon luolametsästyksessä, mutta sitä voidaan käyttää myös maan päällä tapahtuva ajometsästykseen. Suomessa sitä käytetään metsäjäniksen,rusakon,ketun ja metsäkauriin metsästyksessä apuna. Myöskin valkohäntäpeura ja joskus hirvi kuuluvat sen ajoeläimistöön. Suomessa hirven ajamiseen (haukkuen) soveltuvat alle 28 cm säkäkorkeuden omaavat koirat. Käytännössä puhdasrotuisista puhutaan tällöin vain mäyräkoirista.

Mäyräkoiran kanssa voi toki olla kotonakin, mutta Mäyräkoira tarvitsee liikuntaa, eli lenkeilläkin täytyy käydä! Sen lisäksi Mäyräkoiran kanssa täytyy leikkiä paljon. Koti Mäyräkoirat tarvitsevat paljon huolenpitoa, jos olet koko ajan sen kanssa. Varsinkin jos lähdet lomalle, ja koirasi jää kotiin...

Mäyräkoira on reipas,toimelias ja ystävällinen, mutta joskus varautunut vieraita ihmisiä kohtaan. Se on usein itsepäinen. Sen metsästysvietti on selvä, ja myös vahtimisvietti on voimakas. Mäyräkoirat ovat tunnettuja suuren koiran luonteestaan. Se ei helpolla luovu saavuttamistaan oikeuksista tulla esim. sohvalle. Monesti se luulee itsestään liikoja.

Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan mäyräkoira purisi kaikista koirista herkimmin.

Mäyräkoirille voi tulla mäyräkoirahalvaus joka on nimestään huolimatta myös mahdollinen muilla koiraroduilla, mutta varsinkin pitkärunkoisilla. Yleisesti tutumpi termi sairaudelle on välilevytyrä. Välilevytyrään sairastuneen koiran välilevymassa on jonkin trauman seuraksena pursunnut selkäydinkanavaan painaen siellä hermoja. Seuraksena voi olla täydellinen tai osittainen takaosan halvaantuminen. Hoitokeinoina käytetään kortisonia, B-vitamiinia, särkylääkkeitä ja täydellistä lepoa. Joskus joudutaan myös turvautumaan selkäleikkaukseen, jossa on omat riskinsä. Sopii aina selkävikojen ilmentyessä pohtia onko mäyriksen vaivat johtuneet liiallisesta syöttämisestä/ylipainosta ja monipuolisen liikunnan puutteesta,vaiko rodun todellisesta herkkyydestä oireille. Mäyräkoirille myös usein esiintyvä tauti, on elefantinihosairaus. Sen seurauksena, koiran kainaloista lähtee karvat, ja siellä on kuin "elefantin ihoa".